2

Elämä voi si kans välil potkii päähän nii paljon ettei sitä huomaakka. Jos saan iha suoraa sanoo, ni tää vuosi oli kyl iha samallaine turha vuosi ku ne kaikki edellisetki... tänää rupesin oikeest miettii et en tosiaanka oo tän vuode aikana saanu mitää hyödyllistä tehtyy.
Tästä tulee ny varmaa kauhee ragetuskirjotus mut en vaa jaksa. Miks aina kaikki menee päi persettä vaikka tuntuu ittelt siltä et vois jopa toimiikki joku juttu välil. Ja si ku on koittanu tehä kaikkens jonku asian eteen ja silti siit ei oo loppuje lopuks mitää hyötyy ni se todellaki syö ihmist sisältä...

~tänä yönä viimeinkin rakastuin mä luuseriin joka aito on ja vielä enemmän, olin heikko~

En jaksa enää tota fiilistä. Olis kiva jossai vaihees löytää semmone jätkä joka oikeesti olis kiinnostunu musta ja välittäis must, oli välimatka si mikä tahansa. Oon huomannu et ei todellaka kannata toivoo mitää, sillon ei ainaka pety missää asias.